Esikaupunkipiiri (Prigorodnyy Rayon)
Esikaupunkipiiri on kunnallinen itsehallintoalue Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallan itäosassa Venäjällä Kaukasiassa. Esikaupunkipiiri on maaseutualuetta, joka ympäröi tasavallan pääkaupungin Vladikavkazin ja sen lähiympäristön käsittävää Vladikavkazin kaupunkipiiriä, paitsi kaupunkipiirin etelä- ja kaakkoisrajoilla, jotka rajoittuvat naapuritasavaltoihin.
Muutoin Vladikavkazin esikaupunkipiiri rajoittuu lännessä Alagirin ja Ardonin piireihin, pohjoisessa Pravoberežjen piiriin, idässä Ingušiaan ja etelässä Georgiaan. Esikaupunkipiirin pinta-ala on 1 460 km² ja vuonna 2002 piirissä oli 102 990 asukasta. Vladikavkazin esikaupunkipiirin hallinnollinen keskus on Oktjabrskojen kylä. Tämän lisäksi piiriin kuuluu 18 muuta kylää, mm. Gizil, Nogir ja Sunža.
Itäosa piiristä kuului vuoteen 1944 Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavaltaan. Stalinin karkottaessa inguušit 1944 alue liitettiin Pohjois-Ossetiaan. Inguušien palatessa alueella asui muita, mikä on johtanut näihin päiviin asti kestäneeseen konfliktiin. Konflikti kärjistyi 1989 ja kesti vuoteen 1992 jolloin syys-lokakuussa osseettijoukot ajoivat 40 000–60 000 inguušia alueelta. Suurin osa pakeni Ingušiaan, joka heinäkuussa 1995 luopui vaateesta alueeseen. Moskova painosti Pohjois-Ossetian viranomaisia sallimaan pakolaisten paluun viiteen kylään, mutta suurempi pakolaisten paluu on estetty. Sittemmin tyhjäksi jääneelle alueelle on muuttanut osseetteja Etelä-Ossetiasta sotaa ja Georgian vainoja.
* Ossetia-Ingushetia, RAND
Muutoin Vladikavkazin esikaupunkipiiri rajoittuu lännessä Alagirin ja Ardonin piireihin, pohjoisessa Pravoberežjen piiriin, idässä Ingušiaan ja etelässä Georgiaan. Esikaupunkipiirin pinta-ala on 1 460 km² ja vuonna 2002 piirissä oli 102 990 asukasta. Vladikavkazin esikaupunkipiirin hallinnollinen keskus on Oktjabrskojen kylä. Tämän lisäksi piiriin kuuluu 18 muuta kylää, mm. Gizil, Nogir ja Sunža.
Itäosa piiristä kuului vuoteen 1944 Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavaltaan. Stalinin karkottaessa inguušit 1944 alue liitettiin Pohjois-Ossetiaan. Inguušien palatessa alueella asui muita, mikä on johtanut näihin päiviin asti kestäneeseen konfliktiin. Konflikti kärjistyi 1989 ja kesti vuoteen 1992 jolloin syys-lokakuussa osseettijoukot ajoivat 40 000–60 000 inguušia alueelta. Suurin osa pakeni Ingušiaan, joka heinäkuussa 1995 luopui vaateesta alueeseen. Moskova painosti Pohjois-Ossetian viranomaisia sallimaan pakolaisten paluun viiteen kylään, mutta suurempi pakolaisten paluu on estetty. Sittemmin tyhjäksi jääneelle alueelle on muuttanut osseetteja Etelä-Ossetiasta sotaa ja Georgian vainoja.
* Ossetia-Ingushetia, RAND
Kartta - Esikaupunkipiiri (Prigorodnyy Rayon)
Kartta
Maa (alue) - Venäjä
![]() |
![]() |
Venäjän lippu |
Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
RUB | Venäjän rupla (Russian ruble) | ₽ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
KV | Komin kieli (Komi language) |
TT | Tataarin kieli (Tatar language) |
CE | Tšetšeenin kieli (Chechen language) |
CV | Tšuvassin kieli (Chuvash language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |